Joulunajan mietteitä

Morjensta pitkästä aikaa! 

Joohops, ei ole tullut kirjoiteltua pitkään, pitkään aikaan... Kaikennäköistä on ollut mielessä, etenkin tuo joulu tietysti oli ja sitten oli treenit ja kaikki, niin eipä sitä mitään syvällisempiä kerennyt miettimäänkään...

Mutta nyt on joulut takanapäin ja varsin antoisa joulu olikin (etenkin keskivartalolle)! :D Joulu meni, turvotus jäi... Mutta myös lahjojen puolesta olen varsin tyytyväinen, sillä Wolverinea lukuunottamatta sain kaikki, mitä toivoinkin! :o Lämpörulla ja SBD:n polvilämppärit on kyllä ihan ylivetoja! Auttaa niin pirusti kyllä tämän harrastuksen kanssa, ei nimittäin kroppa ole pitkään aikaan ollut näin "auki" ja polvenlämmittimien ansiosta myös kyykky kulkee ennennäkemättömällä tavalla: 

3x175kg oli niin kevyttä paskoo, ettei ole koskaan ollut! Kokeilussa myös samalla Karhun kyykkykengät, pelittää nekin ihan huiman hyvin!

Jouluna muuten on siis tullunna syötyä hyvin, jonka lisäksi laiskoteltu ja katseltu paljon televisiota. Sain nimittäin lahjaksi myös Supernaturalin kaudet 6 ja 7... Voi olla, että kun lukuloma alkaa, ei paljon lueta muuta kuin tekstityksiä televisiosta :D

Mutta mahtavaa kun on loma, niin ei tarvitse koko ajan olla nenä kiinni kirjassa! Vituttaa muutenkin tuo koulu jo ihan tarpeeksi, kun on niin helvetisti tekemistä ja kiinnostus tasan nollassa. Mutta ei pidä miettiä koulua nyt, nyt vain nautiskellaan lomasta!

Tänään onkin sitten vuorossa apuliikepuntti, jota lähdetään tekemään kovalla intensiteetillä, tavoitteena pistää muutama oma ennätys aivan uuteen uskoon! ;) Mutta joopas joo, reenit jatkuu ja joululäskien sulattelu alkaa! 

Moido!

Ps. Varasin tänään tatuointiajan, joten siitä ja tatuointi-ideastani lienee tulossa sananen jos toinenkin tässä lähiaikoina! Idea on siis muuttunut, syynä tekstien heikko säilyvyys iholla, mutta lupaan että tuleva idea on jopa entistä parempi! ;)

Joulu on taas, joulu on taas

Tervehdys!

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää jne... Näin se vaan näyttää siltä, että joulu lähestyy hillitöntä vauhtia, joulukalenterin toinen luukku on jo auki! :o Vielä on vähän joulumieli ainakin itsellä hakusessa, mutta eiköhän siihenkin keinot löydy, että mitenkä sitä Xmas-o-meteriä saadaan nostettua... Mikäs olisikaan paras tapa päästä joulufiiliksiin? No tietysti lahjatoivelistan laatiminen!

Rakas joulupukki, toivon tänä vuonna joululahjaksi...

1. SBD:n polvenlämmittimet

Jokaisen raw-kyykkäjän must have-hankinta... Ei varmaan kaipaa perusteluja sen enempää?

2. Foam roller

Jonkinnäköinen lämpörulla ois hyvä nyt viimein hommata perinteisen lihashuollon tueksi, ollut jo pidempään meikäläisenkin ostoslistalla... Mutta eipähän sitä uusavuton saa mitään tilattua!

Siinäpäs ne punttiaiheiset, sitten ihan "offtopic"-lahjoihin...

3. Marvel's Avengers -box set

Koska Marvel! Ja mahtavat elokuvat, jotka voi katsella aina vain uudestaan...

 4. Hobitti - Odottamaton matka

Tämä Peter Jacksonin mestariteos meikäläiseltä (suureksi häpeäkseni) on vielä näkemättä, joten nyt on korkea aika! Kuitenkin olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisen Lord of The Rings-fanin on katsottava myös Jacksonin uudempi tuotanto...

5. The Wolverine

Kyllä, kävin tämän jo leffateatterissa katsomassa, mutta katsoisin mielelläni uudestaan... Useampaankin otteeseen! Mielestäni aivan loistava leffa...

Jeps, siinäpäs ehkä ne päällimäimet Top5-lahjat... Aika "vähällä" meikäläinen tulee toimeen :D Ja lähinnä leffa- ja voimanostoakseleilla meikäläisen lahjatoiveissa liikutaan... Mistähän johtuu?

Siinäpäs vähän haaveilua näin maanantaipäivän ratoksi... :) Huomenna taas jatketaan voimailun merkeissä, kun tänään oli tuo lepopäivä... Olisihan tuota lauantaina tulossa nuo Kuopion Painonnostajien pikkujoulut, joista meikäläisellä on vähän semmoinen tutina, että saattaa olla aika kostea ilta luvassa... :D Jospa tuosta selvittäisiin... Mutta jatketaanpas kun inspiraatio iskee!

 Olkoon voima kanssanne ja iloista joulunodotusta kaikille! :)

Moro!

Reenit aloiteltu, kone käynnistyy

Moro!

Tässä ollaankin nyt oltu jo viidettä päivää totaalilomalla, kun ei noita kokeita kertynyt koeviikolle kuin kolme :D Tämä on tietenkin tarkoittanut kovaa treeniä ja aktiivista ja vähemmän aktiivista palauttelua, sillä kyllä sitä aina treenien jälkeen viihtyy myös siellä kotisohvalla ihan mainiosti, jos ihan rehellisiä ollaan...

Mutta joo, treeneistä sen verran, että nyt on alkanut semmoinen perusteellinen ajatustyö tekniikoiden suhteen, tarkoituksena hioa kaikki, etenkin maastaveto ja penkki semmoiselle asteelle, ettei lavalla sitten olisi minkään sortin epävarmuutta siitä, että mitä sinne lähdetään tekemään, vaan pystytään tekemään AINA semmoinen samanlainen perusvarma suoritus, mitä esimerkiksi salilla tehdään. Tähän asti etenkin maastavedossa meikäläinen on mennyt lähinnä tuntuman mukaan etenkin tekniikan suhteen ja nyt sitten saanut huomata, että suoritukseen on tullut niin paljon ylimääräistä sähellystä, että ei ole millään muotoa edes mahdollista vetää kunnon rautoja, kun energia menee niin paljon toisarvoisiin asioihin... Mutta kyllä se tästä!

Syy, miksi sohvan pohjalla on tullut aktiivisen palautumiseen sijaan tullut niin paljon viihdyttyä, on ehdottomasti perjantaina tekemäni löytö: The Avengers-dvd! Tottakai meikäläinen on jo kyseisen leffan kolunnut läpi, mutta nyt sitten vielä toistamiseen, ekstroineen päivineen... Ihan mahtava leffa! Muutenkin meikäläinen on kyllä semmoinen Marvel-fani nykyisellään, että kohta varmaan alkaa haitata jo harrastamista! :D

Mutta joo, treenit jatkuu ja elämä rullaa eteenpäin. Koulukin menee siinä sivussa ihan ok, joten ei ainakaan näillä näkymin ole huolta huomisesta... Paitsi tietysti se helvetin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, jota en saa varmaan vielä eläkepäiviin mennessäkään luettua. Tuskainen kirja indeed, kun ei vaan jaksa!

Mutta joo, palailen asiaan taas, kunhan vain aikaa löytyy. Ja löytyyhän sitä! ;)

Morjeen!

Pettymyksiä tulee, eteenpäin -->

Moro!

Kyykkyä

Ja mavea...

Kuten jotkut ovat saattaneet treenipäivyrin puolelta lukeakin, niin kisat eivät menneet omalla kohdallani ihan putkeen. Tämä jäi hieman tunnelmaa latistamaan. Yhteistulos 590kg ei hirveästi mieltä lämmitä, vaikka parannusta entiseen kisaennätykseen tulikin se 17.5kg...

No, nyt olen asian käsitellyt ja ensi kerralla nostetaankin sitten kahta kauheammin, eikä jätetä kenellekään jossittelun varaa! Nyt sitä jossittelua jäi ehkä eniten ihan omalle kohdalle, sillä ei ole mitään hajua, mikä sen maastavedon sai niin pahasti pirstaloitumaan... Näistä asetelmista sitä lähdetään kohti maaliskuuta ja SM-kisoja! 

Pettymyksiä tulee, mutta niistä ei pidä ainakaan masentua. Meikäläinen tietää tasan tarkkaan, että minusta on parempaan! Ja sehän tarkoittaa sitten vain yhtä asiaa: treenit kovenee ja pidot paranee! 

Jatkossa pitää ehkä juurikin keskittyä siihen teknisesti hyvään tekemiseen (etenkin maastavedossa). Lisäksi kovia rautoja käsitellessä pitää itseään psyykata enemmän, sillä nyt oli oikeasti tekeminen semmoista, että vain nostettiin lavalla ja se oli siinä. Jatkossa yhtäkään huonoa toistoa en itseltäni hyväksy!

Kohti kovempia treenejä ja vahvempaa huomista!

Morjeens!

Elämä kulkee eteenpäin, pysynkö perässä?

Moro!

Kuluneeseen viikkoon on kyllä sisältynyt isoja ajatuksia! Tuntuuko kenestäkään muusta, että seuraa liian monia sarjoja? Itsellä on tällä hetkellä menossa Walking Dead, Criminal Minds, Arrow ja Lost (noin muutaman mainitakseni), joten aikaa kuluu kyllä television ääressä ihan mukavasti, jos sille päälle sattuu... :D Lisäksi sitten pitäisi käydä vielä puntilla ja lenkeillä ja kouluakin pitäis "harrastaa"... Millonkas nukutaan?!

Tuohon television töllöttämiseen hyvin vahvasti liittyy myös elokuvat, ja siihen liittyen keskiviikkona teattereihin tuli Thor: The Dark World, joka käytiin tyttöystävän kanssa tsiikailemassa perjantaina... Oli muuten ihan julmetun hyvä leffa! Jos vaan kiinnostusta ja aikaa löytyy, niin suosittelen kyllä lämpimästä tsekkaamaan... En sitä tässä sen enempää spoilaa! ;)

Jeah, semmoistapas silloin... :D 

Mutta joo, nyt kai sitä olisi sitten enää 7 päivää kisoihin. Kisoja odotellaan hieman pelonsekaisin tuntein, sillä omasta kunnosta ei ole minkäänlaista varmuutta... Mutta se ei saa vaikuttaa pääkoppaan, ei helvetti! Epäilys vaan tahtoo olla semmoinen tunne, joka kyllä valtaa koko mielen, halusi sitä tai ei... Inceptionin katsoneet tietää: "älä ajattele norsua" :D Ehkä siis nämä viimeisen viikon räpistelyt onkin juurikin sitä, että yritetään saada se mentaalipuoli kuntoon ja epävarmuus omasta tekemisestä pois... Kyllä mä pysty siihen!

Tulevan viikon tavoitteina siis lähinnä sisäistä pohdiskelua, jonka lisäksi yliannostus voimanosto-aiheisia unia ja mietteitä... Ja lauantaina kilpailemaan! Wish me luck! 

Oikein vahvaa viikkoa kaikille, including myself. Viikonloppua odotellessa...

Moriheens!

Alle 2 viikkoa kisoihin!

Heipsan!

Kisat eikun lähenee, se on kylmä fakta! Jännä homma, että ensin niitä odotteli kuin kuuta nousevaa, eikä aika kulunut eteenpäin millään... Nyt sitten odottelee kauhulla, että mitähän sieltä oikein tulee :D Kunto tuntuu paljon huonommalta, kuin mitä olisin toivonut... ANQST! 

Vittu, eikai sitä sitten koskaan olla kuntoon tyytyväisiä, ei tälläkään kertaa. Nälkä on aina vain kovempi ja varmaan ei (ennen kuin se MM-kulta kaulassa roikkuu) ole hiipumassakaan... Liekö tämä ahneutta vai voitontahtoa? :D

No, nyt on kuitenkin suurin osa "kovista" ykkösistä otettu ennen kisoja, enää keskiviikkona kyykky ja sitten voidaankin aloittaa kokonaisvaltainen herkistely. Kroppa on kuitenkin jonkin verran väsynyt, joten hyvä ennen kisoja antaa sen vähän levätä ja valmistautua kilpailuun. Lisäksi on tärkeää valmistautua mentaalipuolella, kisapäivänä ei enää meikäläisen suusta tulla kuulemaan, että kunto olisi huono. Silloin rikotaan suomen ennätyksiä!

Mutta eilen treenipäivyrissä laittelinkin jo tuommoista pientä vedonpoikasta pystyyn tuosta maastavedon tulevasta tuloksesta, joten: mitä uskoisit meikäläisen tekevän tulokseksi kisoissa? Tässä on video eilisestä reenistä, jossa otettiin ykkönen 250kg:lla...

Vinkkinä kuitenkin, että tuossa kroppa on vähän väsynyt, kovia ykkösiä on jo muutama alla ja herkistelyt on tekemättä... Joten siitä arvioimaan, mikä olisi sitten se lopullinen kisatulos maastavedossa?

Tämmöistä tämän viikon alkuun. Jännitys nousee ja kohta kai sitä alkaa ne unetkin, joita yleensä siinä viikkoa ennen kisoja alkaa nähdä... Sitä odotellessa! 

Oikein mainiota, joskin pimeää alkanutta viikkoa itse kullekin säädylle! :)

Moroo!

Hyvää joulua vaan!

Tervehdys lumisesta Itä-Suomesta!

Täällä ollaan ja voimaillaan! Nyt on kevyt viikkokin lusittu ja vuorossa on kisaohjelma... Kokeillaan melko kovia rautoja omasta mielestäni, mutta ilmeisesti tarkoitus on, että nämä ovat niitä suurin piirtein aloituspainojen kantturoilla olevia rautoja! :o

Penkki: 130kg

Kyykky: 210kg

Maastaveto: 250kg

Ihan mielenkiintoiset viikot tulossa siis! Kevyin noista on omien odotusten mukaan kyykky ja kovin mave... Mutta kaikkien pitäis kuitenkin tulla ihan hyväksyttävästi! :) Kyllä kai sitä ollaan kovemmassa kunnossa kuin ikinä, mutta pari tekniikkavaihdosta voi toki vielä pilata hyvän moodin:

Penkissä vaihdettiin oteleveyttä maksimileveyteen (etusormet merkissä), joka tuntui ensimmäisellä kerran todella hyvältä tavalta... Nähtäväksi jää, miten rinta- ja ojentajasektori suhtautuu vaihdokseen isommissa raudoissa! 

Toiseksi on tekniikkaongelma maastavedon kanssa, jonka mielestäni sain korjattua, mutta se voi vielä tehdä paineen alla takauman... Toivotaan parasta! Kun kuitenkin yleensä on ollut mave se vahvin liike, niin toivotaan, että se on jatkossakin! :o 

Äänekoskelle onkin enää kohta 2.5 vko aikaa. Vähiin käy, ennen kuin loppuu... Niinhän nuo sanovat! :D Nyt sitten kun on tulos tehtynä (jos on), niin voidaan aloittaa kunnianhimoinen matka kohti SM-kisoja! Tavoitteena ei tietenkään enempää tai vähempää kuin SM-kulta... Tein itselleni lupauksen, että jos voitto tulee, niin otan siitä itselleni muistoksi tatuoinnin, jota olen kaavaillut tämmöiseksi:

"Invictus" - voittamaton, muistuttamaan siitä kisasta ja siitä kovasta työstä, mitä sen eteen on nähty... Tietenkin otan tämän vain, jos voitan :p Ja tuo on vielä pikkuisen raakile, mutta kuitenkin :)

Joo, hulinaviikot alkaa ja kohtahan sitä ollaan jo kisoissa! Jatketaan treenejä ja tullaan vahvemmiksi!

Morjees!

Jerkku se on!

[Lisää tervehdys tähän]!

Tällä viikolla on saavutettu kaikennäköistä, mihin olen kyllä tyytyväinen... Ei paljon paremmin olisi voinutkaan suoriutua! :) Se on vaan kylmä fakta, että kun henkisellä puolella kaikki toimii, niin kyllä se fyysinenkin puoli tulee sieltä vaikka puoliväkisin mukana. Ainakin tällä viikolla ylitin itseni niin useaan otteeseen juurikin treenien osalta, että en olisi kaikkien suoritusten olevan edes omalla kohdallani vielä mahdollisia... Mutta olivathan ne! Mutta mitä siis oikeasti saavutettiin?

Tiistai

Penkissä otettiin pysäytyksellä kohtalaisen kevyt ykkönen 122.5kg:lla. Kisaennätys on 125kg, joten siihen on luultavasti marraskuussa tulossa muutos parempaan suuntaan! :)

Keskiviikko

Kyykyssä otettiin sikamaisen kevyt ykkönen 200kg:lla, joten jos tämä hyvä moodi jatkuu vielä kilpailuihin asti, on luvassa vanhaan ennätykseen (210kg) roimaa petrausta...

Perjantai

Perjantaina pistettiinkin sitten iso kasa PR:iä uusiksi... Taisteluvoitto box-kyykyssä, 5x200, Todella kevyt sarja jullessa 5x115kg ja Lankkupenkissä kohtalainen ykkönen 150kg:lla alkavat enteillä todella kovaa kisakuntoa... Viikon ehdoton kohokohta!

Tänään, sunnuntaina

PR kakkosen sarjoissa maastavedossa: 2x220 jonka jälkeen tuntumaa ykkösiin muutaman toiston verran: kovin ykkönen vielä toistaiseksi todella jäykkä toisto 240kg:lla (kisaenkka 242.5 ja salienkka 255)...

Video tämän päivän saavutuksesta, veto 2x220

Tällä viikolla sain myös uuden lempinimen: Jerkku, kun punttikaveri vaan ihan puskista sanoi, että "Jerkku perkele, nyt nostetaan!" :D No, en pistäis pahakseni, vaikka meikäläistä Jerkuks kutsuttaisiinkin, jerkku kun meinaa voimaa... :P

Semmoinen viikko meikäläisellä, eipä ois paljon paremmin voinut oikeasti mennä! Päällimmäinen fiilis on siis juurikin tyytyväisyys ja jos kaikki menee hyvin, niin kyllä aika kovaa yhteistulosta saadaan meikäläiseltä odottaa! Mutta ainahan se voisi olla parempikin, joten eikun vain salille änkäydytään ensikin viikolla! :)

Ajattelin tänään juhlistaa syysloman alkamista katsomalla Iron Man 3, joka on meikäläiseltä vielä katsomatta! Liekö tuo sitten hyvä leffa selviää illemmalla... :o Toivotaan parasta!

Ensi viikko onkin sitten kevyt, jonka jälkeen alkaa kisaohjelma (enää neljä viikkoa kisoihin!), joten eihän tässä pysty paikallaan olemaankaan... Pakko vaan treenata, ei malttais odottaa palautumistakaan. Mutta kai se on taas nöyrryttävä ja alettava kohta venyttelemään :)

Katsellaanpas, että mitä tuleva viikko tuo tullessaan!

Morjeens!

Bodybuilding vs Powerlifting

Morjesta pöytään!

Löysin eilen varsin kysymyksiä herättävän kuvan, joka ainakin itseni pisti pohtimaan hyvinkin pitkän tovin maailman menoa:

Kuvan pääpointti on siis, että bodarin vartalo on todellisuudessa vain voiman irvikuva, joka ei ole lähellekään yhtä voimakas vartalotyyppi kuin esimerkiksi voimamiehen vartalotyyppi. Kuvahan on itsessään hieman kärjistävä; bodari voi olla vahva ja yleensä onkin vahvempi kuin joku sunnuntaivoimailija, mutta kuvassa vedotaan myös keinoihin, joilla lihaksikkaan näköinen vartalo saavutetaan: Bulkkaamalla ja itseään riuduttamalla.

Suoranaisesti tästä eivät kysymykseni heränneet, vaan bodauksen ja voimamieheilyn/-nostelun katsojamääristä... Miks ihmiset haluavat käydä katsomassa lavalla ihmisiä, jotka ovat lavalla todellisuudessa heikoimmillaan? Miksi bodyskene on suomessa huomattavasti isompi toimiala kuin voimailuskene? Miksi palvotaan vartaloita, joita saavutetaan hyvinkin terveydelle haitallisin keinoin (en tarkoita vain steroideja)? Ehkä kaikkein isoin kysymys on juurikin: Miksi ihmiset ihailevat isoja lihaksia, eivätkä suuria voimatasoja?

Onko maailma todellakin menossa niin pinnalliseen suuntaan, kuin miltä se näyttää? Vai onko tämä niitä "miksi miehet tykkää tisseistä?" -kysymyksiä, joihin ei pätevää vastausta ole? Vaadin vastauksia, tai ainakin teorioita! Kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoinen ajatusleikki, jonka tarkoituksena ei kuitenkaan ole loukata ketään!

Tämmöisissä varsin mietteliäissä tunnelmissa lähtee tämä viikko käyntiin...

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Progressio

Heipä hei!

Pysähdyin tuossa eilen vähän mietiskelemään, että onkohan tämä nyt niitä legendaarisia "tyyntä myrskyn edellä" -aikoja, kun kaikki, mitä oon nyt puntilla tehnyt, tuntuu niin pirun hyvältä ja helpolta... Valmentajakin tuossa totesi, ettei ainakaan meikäläisen ohjelmaa ole keventänyt, vaan päinvastoin tämä viimeinen voimaohjelma on meikäläisen kohdalla kovempi, kuin on koskaan ollut :o Pienen ihmeen tästä tekee se, että painoakin vedätin sen kuusi kiloa alaspäin, ja se ei näy enää edes ojentajissa se dieettauksen raskaus, vaikka se vielä viime viikolla niin tekikin. Sitten kun palattiin nollakaloreihin, niin homma palautui ihan normaaliksi...

Nyt on siis noin viitisen viikkoa kilpailuihin Äänekoskella. Eilen otin videokuvaa treenistä, joka ehkä vähän havainnollistaa, että missä kohtaa kuntoa ollaan menossa. Video on kyykystä, oma henk. koht. ennätys 3x177.5kg, mikä nyt ei sinänsä vielä mikään kumma juttu ole rautana. Tuo keveys on kuitenkin jotain, mitä ei meikäläisen kyykyissä ole näin aikaisessa vaiheessa ennen kisoja nähty meikäläisellä koskaan... Onkohan se hyvä vai huono juttu? 

Mitkä sitten voisivat olla syitä tähän progression positiiviseen jatkumoon? En tiedä itsekään... Tuskin kreatiinipyruvaattikaan niin paljon on auttanut, vaikka tehokas tuote onkin. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille! Toivottavasti vain ei (vastoin mainoksia) kerännyt nestettä elimistöön, olo on vähän pöhöttynyt... No, sen näkee sitten huomenna tai ylihuomenna puntarilla!

Muita syitä voivat olla kovempi treenifokus (meikäläinen on nyt motivoituneempi kuin koskaan) ja oikeanlainen syöminen ja lepo (lepo ei ole vain makailua, vaan aktiivista palautumista). Mene ja tiedä!

Jos sattuu niinkin hyvä tuuri, että tämä enteilee vain kovasta kisakunnosta, eikä niinkään kovasta romahduksesta ennen kisoja, voi hyvinkin olla. että 600kg tulee tehtyä yhteistulokseksi ihan heittämällä! ;)

Ja sitten muuta...

Meikäläinen on muuten miettinyt tilaavani taas BCAA-drinksua juotavaksi treenin aikana. Onko kukaan huomannut sillä minkäänlaista vaikutusta treeniin? Kovia nuo ainakin juomajauheiden valmistajat lupaa, liekö totta... Ajattelin kuitenkin kokeilla, että josko saisi sillä tuota palautumista vielä entistäkin paremmaksi...

Mutta joo, tänään ei sitten muuta, huomenna lähdetään treenailemaan kovaa, katsotaan mitä aikaan saadaan!

Moroo!

Toiminnan täyteinen loppuviikko

Jellou!

Kyllä nyt kun alkaa jälkeenpäin miettiä tätä perjantai-sunnuntai-akselia, niin täytynee todeta, että aika paljon sitä on loppuunsa saanut aikaan, vaikka itsestä tuntuu, ettei ole mitään tullut tehtyä... :D Liekö tämä miten yleistä? :o Mutta tässäpä viikonlopun kohokohdat:

Perjantaina meikäläinen saavutti lopullisesti sen, mistä olen jo pitkään haaveillut: aamupaino oli 92.6! Tämä tarkoittaa siis sitä, että meikäläinen on bäk in bisnes ihan officially, nyt voidaan palata nollakaloriasetelmaan... Tämän onnellisen tapahtuman jälkeen oli vuorossa jotain ei-niin-mukavaa: yhteiskuntaopin YO-koe... No, neljä tuntia siellä tuli kirjoiteltua, asiaa ja asian vierestä :D Tuloksena lähes jännetupentulehdus ja älyttömän tyhjä olo, ei siis erityisen palkitseva tilaisuus...

No, tätä tyhjää oloa lähdettiin perjantaina sitten purkamaan puntille, jossa treenattiinkin sitten kovempaa kuin koskaan aikaisemmin apuliikepäivinä. Tuloksena box-kyykky PR 5x180, Julle 5x105 ja lankulle penkissä kevyt 1x120 ;) Ja ensi viikolla tarkoitus ois lastata tankoon vieläkin isommat raudat! ;) Periaattessahan sitä ollaan nyt niinkun 6 weeks out! Jos nyt voimanostokisoista niin voi sanoa...

Lauantai oli ehkä astetta hiljaisempi päivä, tuli kuitenkin käytyä reipas lenkki heittämässä ja mikä tärkeintä: sain oman kisa/treenisoittolistan täydellistettyä! Listaan kuuluu mm. This or the Apocalypsea, Parkway Drivea, Insomniumia, Doom Unitia, Rammsteinia ym. mahtavasti tykittäviä pumppuja... Kiitoksia vaan anonyymille, joka meikäläiselle esitteli noi kaks ensimmäiseksi mainittua! :)

Tänään sunnuntaina sitten heitettiin aamulenkki, jonka jälkeen laitettiin mitä uskomattominta ruokaa. Meikäläinen pyöritteli (vaikka itse sanonkin), aika mielettömän hyvänmakuiset lihapullat naapurilta saamastani aidosta naudan jauhelihasta (siis naapurin omasta lehmästä jauhettua)... Nam!

Syy, miksi lihapullat näyttää niin tummilta on osittain huonon valaistuksen, osittain vähärasvaisen lihan "ansiota"... Lihapullat eivät ole palaneita! :D 

Nyt sitä ois sitten tarkoitus jatkaa silleen, että puntille sitä vaan änkäydytään, vuorossa maastavetoa ;) Ja sitäkin tietty kovaa, kisat kun lähenee... Eipäs tänään sen kummoisempia! 

Morso!

Ps. Phil Heath Mr. Olympia jo kolmatta kertaa! Julmetun tyylikäs kaveri, jolla ei oikeastaan mitään heikkouksia kropassa! Onnea!

"salil eka salil vika"?

Terveeks taas!

Tätä alkuosaa ei kannata ottaa kovin vakavasti... :D

Kaikki asianosaiset varmaan tietää Mustan Barbaarin viisun "Salil eka salil vika"? Biisissähän ei sinänsä ole mitään vikaa ja monesti olen sitä ajanvietteeksi kuunnellutkin... Mutta entäs jos lähdetään tekemään ajatusleikkiä, että joku kuntosalitreeniä aloitteleva menisi biisin ohjeiden mukaan... Hmmh, mitähän siitäkin tulisi?

"Sun täytyy olla salil eka salil vika"

Kuvitellaanpas vaikka, että sali on auki 9-21, niinkuin meikäläisten sali on arkisin... No, Niilo Nostelija menee salille tasan klo. 9 aamulla ja tekee koko päivän melko ahkerasti puntilla ja syökin tasaisin 2-4 tunnin välein. Jos luonto kutsuu käydään salin vessassa, luonnollisesti. Niilo pääsee näkemään, kuinka porukka vaihtuu ja vaihtuu aina vain uusiin porukoihin ja Niilo senkuin nostelee... No, tässä tapauksessa päädyttäisiin siihen, että Niilon nostelut loppuisivat siihen, kun joku paikka tulehtuisi niin pahasti, ettei nostelua voisi kivun takia jatkaa tai sitten Niilon kiinnostus nosteluun vain lopahtaisi ensimmäisen viikon jälkeen. Jomminkummin, ei hyvä!

"Ei kipuu, ei hyötyy"

No, kuvitellaanpas sitten tilanne, että Niilo Nostelija olisikin jatkanut kaavalla "salil eka salil vika" jo jonkin aikaa. Niilolle tulee tulehdus esimerkiksi olkapäihin, mutta Niilo kuuntelee Mustaa Barbaaria ja saa päähänsä, että "ei kipuu, ei hyötyy"... No, Niilo päättää jatkaa nostelua kivusta huolimatta ja saa lopulta kiertäjäkalvosimensa niin rikki, ettei pysty enää käsillään kunnolla edes runkkaamaan ilman, että tuntisi silmitöntä kipua... Ei hyvä tämäkään!

"En käytä juoksumattoo, mä juoksen leijonii karkuu"

No, viimeisenä sitten Niilo Nostelija on vaihtanut nimensä Niilo Nostamattomaksi ja löytää kadonneen motivaationsa korvaajaksi Mustan Barbaarin biisistä uuden hyvän vinkin: leijonajuoksun... Kuinkas käykään kun Niilo matkustaa Afrikan savanneille ja etsii oikein kunnon uros leijonan omaa uutta harrastustaan motivoimaan... Niilo on poistunut BB-talosta lopullisesti :D Ei todellakaan hyvä!

No joo, semmosta legendaa tänään... Tarinan opetus lienee se, ettei kannata ottaa vinkkiä biiseistä, jos ei tiedä niiden todellista tarkoitusta :D Kuunnelkaa nyt kuitenkin ihmeessä biisiä, ihan mielenkiintoinen ilmestys:

Musta Barbaari-Salil eka sali vika

Sitten vähän vakavampiin aiheisiin! Tänään saapui postissa meikäläisen lisäravinnekokoelmaan tuorein vahvistus: Sportlife Nutritionin Creatine Pyruvate... Kreatiinipyruvaattia koska painoluokkaurheilu. Tehosta en voi vielä sanoa mitään, sillä vasta tänään pistetään kokeiluun, mutta niinhän nuo väittävä, että 5-kertaa tehokkaampaa olisi kuin normaali kreatiini ja vieläpä ilman turpoamista! Utopialle kuulostaa, mutta mene ja tiedä...

Eilen tyttöystävä räpsäs meikäläisestä myös muutaman kuvan, tässäpäs näytettä ;) 

Semmostapas tänään, joskus on aika kertoa vähän satuja :D Mutta joo, katsellaanpas lisää kun aika on... Nyt hurjana lukemaan (vitut), ylihuomenna on YO-kokeet! :o

Morjeens!

Kevyt viikko lusittu

Heissan!

Kevyt viikko on nyt virallisesti kärsitty! Kädet ristissä odotellaan uutta ohjelmaa, jonka S. Hakkarainen toivottavasti mitä pikimmiten lähettää (vinkvink!)... Mutta joo, nämä kevyen viikon puntit on aina vähän semmosia, että ei välttämättä jaksais lähtee. Vaikkakin treenirytmin takia on tärkeää ne tehdä, enkä vielä yhtäkään ole todellisuudessa tekemättä jättänyt :)

No, kyllähän sitä tällä viikolla tuli tehtyä muutakin kuin vaan punttailuja... Joka päivä tuli käytyä lenkkeilemässä (eilen löysin todella hyvän metsäpolun, jolle aion palata tänäänkin!) ja torstaina tuli käytyä hieronnassa... Hieronnat on ehkä urheilun ristiriitaisin asia: 1.5h täyttä tuskaa, mutta niistä saatava apu on huomatta. Tai ainakin sen jälkeen kun hermosto on rasituksesta palautunut... Jos muuten joku Pohjois-Savon alueella asuskeleva tarvitsee kovakätistä hierojaa, niin suosittelen lämpimästi Siilinjärvellä asustelevaa Jorma Honkasta!

Tänään tuli juhlittua sit pikkusiskon 16v. synttäreitä kevyellä aamupalalla, sisältäen munakasta, pekonia ja nakkeja näin muutamia mainitakseni... Ja kuvassa näkyvän käsilaukun muotoisen kakun! :D Onnea siskolle! :)

Lätkästäänpä viikon vibasta reenistä vähän videokuvaa, kyseessä siis varsin kevyt 4x170 sarja maastavedossa... Vielä ehkä vähän hieronnan jälkeinen lagitus hermostossa nähtävissä, mutta ei häiritsevästi.

Semmoista tällä viikolla, eikai sitä voi parempaa toivoakaan! :) Vielä pitäis ensi viikko jaksaa rutistaa lukea YO-kokeisiin, niin sitten pääsee taas keskittymään 100%:sti punttiloihin! :) Perjantaina siis kirjoitellaan yhteiskuntaoppia... Kiinnostus ihan jossain muualla kuin itse yhteiskuntaopissa, lieneekö yleinen ilmiö?

Mut joo, meikäläinen taitaapi tästä lähteä pikkuhiljaa siirtymään lenkkipolulle, joten palaillaan asiaan ensi viikolla!

Moro!

The Conjuring-Kirottu

Eilen tulikin sitten illasta lähdettyä ihan extemporena leffaan. Kohteena oli tällä kertaa toi James Wanin The Conjuring-Kirottu, mistä meikäläinen oli kuullu lähinnä vaan muutamaan otteeseen, että: "Se on ihan vitun pelottava leffa!", joten ei aivan tiennyt mitä odottaa... :D No, kuitenkin tuli lähdettyä kokeilemaan, että minkälaisesta kauhutekeleestä on kyse...

Leffahan siis sijoittuu 70-luvulle. Perronien perhe on juuri muuttanut uuteen taloon ja huomaavat, että talossa ei nyt kaikki ole ihan ok. Apuun kutsutaan demonologistipariskunta Ed ja Lorraine Warren, jotka toteavat, että talossa asuu ei-niin-kiltti demoni. Ja siitähän se sitten homma lähtee... Ja kaikki vielä enemmän tai vähemmän tositapahtumiin perustuen! 

Siis tuo leffan asetelmahan on niin kaluttua kamaa, kuin vain olla ja voi. Kuitenkin se, miten elokuva on toteutettu, on aivan uskomattoman toimiva kauhugenren edustaja. Elokuva osaa yllättää muutamassakin kohtaa ja oikeasti, tämä on ihan julmetun pelottava raina. Myös näyttelijät, aina lapsinäyttelijöistä kokeneisiin konkareihin loistavat rooleissaan. Voitaisiin kyllä jo omalla kohdallani puhua vuoden elokuvatapauksesta! 

Suosittelen kyllä lähtemään katsomaan The Conjuring-Kirotun ihan leffateatterissa, sillä pimeässä huoneessa ja äänet ihan julmetun kovalla elokuva toimii ehdottomasti parhaiten. Käy ihan treenistä katsoa sitä, vannon. Ainut ongelma on se, että leffa takuuvarmasti saa aikaa sen, että illalla se oma pimeä makkari ei näyttäkkään enää niin tutulta ja turvalliselta...

Ei muuta kuin kauniita unia tämän leffakokemuksen jälkeen! :D

Heippatirallaa!

Biletystä (vieläpä selvinpäin)

Paardee!

Jiihuu, eilen tuli käytyä TahkoSoundissa bilettämässä ;) Tyttöystävä ehkä hieman ylipuhui lähtemään, mutta todellisuudessa oli kyllä ihan mukava käydä vähän "viihteellä"... Pääse aina vähän tyhjentämään päätä näistä kouluhommista ja punteista yms., jotka vois ehkä elämän ainoana sisältönä käydä aika ahdistaviks.

No, eilen lauteilla oli siis Aste ja Karri Koira. Ei ehkä sitä meikäläisen tyypillisintä settiä, mutta uskokaa tai älkää, ni välillä tulee kuunneltua näitäkin artisteja vaihtelun vuoksi :) Oli kyllä mukava ilta, ei käy kieltäminen... Pitäis kyl käydä keikoilla enemmänkin, oli ihan päässy unohtamaan, että miten mukavaa se on!

Semmosta settiä ;)

Ja videotakin tuli otettua todisteeks... Ei kyllä mitään huippulaatua, mutta kyseessä on siis toi Karri Koiran "Lähe mun kaa"-biisu

...Semmosta ;)

Tää viikko oli kyl muutenkin hyvä viikko, treenit kulki huomattavasti paremmin ku viime viikolla, aamupaino oli perjantaina 93,7 ja kaikki meni juurikin kuten suunniteltu. Tämmöisiä viikkoja lisää, niin kyllä kelpaa! :) 

Tää homma varmaan jatkuu sitten niin, että kohta lähdetään lenkillä käymään ja sitten vaan chillaillaan. Huomenna kouluun ja muutenkin ens viikko on kevyt, mikä tarkoittaa sitä, että torstaina mennään hierontaan! Saattaa olla, että herra Honkanen sanoo taas muutaman sanan meikäläisen lihaksiston jumitiloista :D Mutta se on torstain huoli se... Katsellaanpas, että mitä ensi viikko tuo tullessaan!

Moikka!

Salimusiikki

Terveeks!

Musiikki auttaa meikäläistä salilla. Aina jos hyvä biisi soi radiossa, kun meikäläinen pumppaa rautaa, niin varmasti tulee se 1, ellei jopa 2 toistoa enemmän, kuin mitä tulisi, jos taustalla soisi esimerkiksi NRJ:n "hauskat" juontajien jutut ja huonot popit... Lienee ihan ymmärrettävää? :D 

Itsellä parhaiten ehkä toimii juurikin se raskas osasto, en tiedä minkä takia. En kuitenkaan sen rytmissä pysty nostelemaan. Ehkä se on se aggressio mikä siitä välittyy ja se antaa energiaa itsellekin nostella kovempaa, who knows? Tässä muutama meikäläisen mielibiisi salilla...

Poisonblack-Mecury Falling

Five Fingers Death Punch-Back For More

Ja luonnollisesti...

Metallica-Master of Puppets

Onko kukaan samoilla linjoilla meikäläisen kanssa salimuzakin suhteen?

Meikäläisellä on nyt kehitteillä täydellinen salisoittolistan tekeminen salille. Tällä hetkellä mittaa on soittolistalla 1.5h ja puolet pitäis saada lisää... En kuitenkaan haluais turhan paljon samoja artisteja laitella listalle, nii ois mukava, jos sais vähän ulkopuolista apua luomisen tuskaan. Mitkä on teille iskevimmät biisit salilla? Jos esimerkiks löytyy jotain tosi hyvää gangstaräppiäkin, ni sekin vois pelittää! 

Kiitos vain kaikille auttaneille!

Morichens!

Voimanostajan kokkinurkka

Hellurei ja herkkuruokaa!

Urheilijana pitää aina muistaa ajatella ruoan makroarvoja. Omassa ruokavaliossani ainakin korostan proteiinien roolia ja ylipäätään ravinnon puhtautta. Tietysti syötävän fooderin pitää olla myös hyvää! Itsellä on tämmöinen helppo munakkaan ohje, jonka ajattelin jakaa kaikille kiinnostuneille. En tietenkään keksi tällä ohjeella ruutia, mutta tuon siihen ainakin oman vivahteeni:

Voimailijan munakas:

Tarvitset: 

Pohja

4 kananmunaa

4rlk vettä

suolaa

(valkopippuria)

Täyte

1/2 paprika pieninä kuutioina

Kinkkuviipaleita, kuutioita tms. mielen mukaan

n. viisi lihapullaa paloiteltuna

1. Riko kananmunat astiaan ja sekoita veden kanssa keltaiseksi ja tasaiseksi seokseksi (ei vatkata liikaa). Lisää suolaa ja valkopippuria mielen mukaan.
2. Heitä seos rasvatulle pannulle (rasvaa kannattaa laittaa enemmän kuin ripaus, sillä muuten pohja saattaa palaa). Kun pohja alkaa hyytyä pannulle, ala keräillä reunoilta hyytynyttä ainesta kohti keskustaa kaapimalla, näin kaikki aines tulee kypsytettyä.
3. Kun lähes koko pohja on hyytynyt, lisää täytteet pohjan päälle ja anna koko paketin lämmetä. Kun pohja on ruskea ja munakas tuntuu kaikin puolin kypsältä (oman maun mukaan), ota koko paketti ja kaada se lautaselle taittamalla toinen puoli toisen puolikkaan päälle. 
4. Nauti valitsemiesi lisukkeiden kera!

             

Tämännäköistä pitäisi noin suurin piirtein syntyä:

Erittäin tuhti annos nautittavaksi ja makroarvoiltaan melkoisen tyylikäs kokonaisuus: Proteiinia 50 gramman pintaa, rasvaa n. 15-20g ja hiilaria ei juuri nimeksikään! Voin lämpimästi suositella kaikille, jotka vaan kananmunasta tykkää ja haluaa erilaisia vaihtoehtoja perinteisen munakkaan tilalle!

Täytevaihtoehtoina toimii myös esimerkiksi jauheliha ja uskokaa tai älkää, myös broileri pelittää. Jos taas haluaa maksimoida proteiinin määrän ja minimoida rasvojen ja hiilarien määrän, voi laittaa puolet munista ihan ilman keltuaista. Tulisuuskin sopii tähän einekseen. Helppo ja monipuolinen ruoka!

Pötsi täynnä onkin sitten mukava lähteä tekemään päivän kyykkytreeni, luulisi ainakin energiaa riittävän :) Huomenna sitten lepäillään ja luultavasti luvassa ainakin aamulenkkiä.

Namnam!

Ei niitä parhaita viikkoja...

Terveeks!

Joo, taas uusi viikko haasteineen takana. Tästä viikosta meikäläisellä jäi ehkä vähän paska maku suuhun, sillä treenit ei kaikki kulkeneet todellakaan, niinkuin tarkoitus oli. Toisaalta, kun tietää syyt, niin eikai sitä voi muuta kuin itseään syyttää, olosuhteidenkaan uhri en tällä kertaa ollut :D 

Alkuviikon treenit tiistaina ja keskiviikkona meni nappiin ja tuntuivat todella hyvältä. Myös viikon lenkkeilyt menivät 110%:sti putkeen, tuli jopa käytyä ylimääräisellä lenkillä, mikä siis oli hyvä! No, ongelmat alkoivatkin sitten perjantaina, kun aamulla astuin vaa'alle: 93.9kg kirkasteli vaa'an tulostaulussa... Mikä on siis hyvä, mutta myös huono. Olen nyt alle kilon päässä kisapainosta! Mutta siis, mihin se vaikuttaa, niin treeneihin... Kapea penkki meni perjantaina ihan päin persettä, kun oikkareissa ei ollut voimaa nimeksikään. 

Vuorostaan sitten tänään luvassa oli maastavetoa. JEES! Ei oikeasti... VITTU! Cheat dayn mässääminen ja viikonlopun muutenkin heikkolaatuinen ruoka sai raudan tuntumaan todella painavalta. Ei näin! 

Mutta joo, tästä siis opimme sen, että painoa ei tiputeta enää kuin se kilo, että ollaan painoluokassa. Muuten on ihan turha lähteä 600kg:n yhteistulosta hakemaan kisoissa. Lisäksi ravinnon tulee olla puhdasta ja proteiinipitoista, ei hiilaripitoista höttöpaskaa. Jätän ehkä hetkeksi cheat dayt pois, tai ainakin kevennän niitä. En kuitenkaan halua mitään muuta enempää, kuin entistäkin kovempia tuloksia!

Lukuunottamatta näitä vikaan menneitä treenejä viikko oli ihan ok... Treenit on vaan niin iso osa meikäläisen elämää, niin ne vaikuttaa koko mun maalliseen olemiseen epäonnistumisellaan! Iloinen asia oli kuitenkin, että eilen tyttöystävä napsais meikäläisestä pari chilliä kuvaa.... Oli kuitenkin ihan rento vkloppu! :)

Joo, eiköhän sitä tästä lähdetä nokka pystyssä kohti uutta viikkoa ja uusia pettymyksiä... Vai miten se meni? No, paremmalla valmistautumisella kohti parempia suorituksia puntilla! :) 

Palaillaan!

Moroo!

Pukin pikku apurit

Tervehdys!

Myönnän, että minussa asuu pieni lisäravinnenarkkarin poikanen, sillä...

...Kutakuinkin noin montaa lisäravinnetta sitä tulee käytettä enemmän tai vähemmän vakituisesti! 

Näitä en kuitenkaan käytä ihan huvin vuoksi, vaan kaikilla on oma käyttötarkoituksensa:

Normihera (whey 80): Otan tätä treenipäivinä aamupuuron jälkeen, tarkoituksena lisätä proteiinin saantia ja nopeuttaa aineenvaihduntaa. Toimivaa evästä, mutta varsin pahan makuista (vadelma).

L-arginiini: Otan tätä kovempiin treeneihin parantamaan hapensaantia (lisää verenkiertoa), ehkä vähiten käytetty lisäravinne meikäläisellä.

Treeniboosteri (Pow3rd): Tiedättekö sen tunteen, kun tekisi vain mieli jäädä sohvan pohjalle katsomaan tv:tä ja vituttaa lähteä salille? No, kun semmoinen päivä sattuu, niin meikäläinen nappaa aina treeniboosteria, joka sisältää mm. kofeiinia, niin johan treeni kulkee ja motivaatio kasvaa. Yleensä otan boosteria myös kovimpiin treeneihin.

Palautusjuoma (Northforce): Joka treenin jälkeen desi tätä kitusiin veden kera, niin palautuminen on taattu. Tämä Nortforcen Strenght on muuten erinomainen tuote, mutta maistuu hyvin laimealta...

Kreatiini: Voimakauden hyvä ystävä. Lisää voimaa ja kestävyyttä. Parantaa meikäläisellä myös palautumista huomattavasti.

L-Glutamiini: Voimakauden paras ystävä. Kun voimakaudella tuppaa kisakunnon lähetessä tulla nuhaa ym. tauteja herkemmin, niin tätä kun ottaa teelusikan tai enimmillään kaksi, niin ei moiset vaivaa enää. Aivan ehdoton voimanoston harrastajille!

Kuten hyvin näette, eivät lisäravinnekaupat ainakaan meikäläisen panostuksen vähäisyyden takia kaadu :D Käytän kuitenkin vain lisäravinteita, joista olen huomannut treenien ja palautumisen suhteen olevan jotain hyötyä.

Seuraavana ajattelin ottaa kokeiluun Mass:in lisäravinteista Wheytä ja Recoverya ja Finnmaxin tuotteista kreatiinisitraattia, onko kokemuksia? Olen myöskin avoin ehdotuksille uusien lisäravinteiden suhteen, sillä en ole vielä löytänyt itselleni sitä parhaista parhainta, mitä voisin käyttää seuraavat viisikymmentä vuotta eteenpäin! Ehdota rohkeasti, meikäläinen ei pistä pientä mainostusta pahakseen!

Tänä iltana olisi sitten tarkoitus lähteä tekemään kyykkyreeni, josta voinette lukea sitten tuolta treenipäivyrin puolelta. Luvassa luultavasti ainakin tuskan hikeä ja kovaa kipuilua jaloille, mutta mikäänhän ei ole varmaa... Jalat voi vaikka yllättää meikäläisen tänään! :o

 Tässä kaikki, mitä oli sydämen päällä tällä erää.

Morjens!

Onko urheilu enää puhdasta?

Terve taas!

Nyt nostan ison, tai oikeastaan ihan helvetin ison mörököllin pöydälle. Mörököllin, joka pilaa koko urheilun ja etenkin puhtaan urheilun maineen, nimittäin kielletyt aineet. Kielletyt aineet sisältävät monenlaisia ristiriitoja ja tuskin voin sanoa asiasta, mitä ei olisi jo sanottu, mutta haluanpas päteä kuitenkin...

Seurailin tuossa Jenkkilän Texasissa käytäviä voimanoston junioreiden ja sub-junioreiden MM-kilpailuja ja tuloksia nähtyäni olen sanaton... Ei näissä tuloksissa ole kyllä enää mitään järkeä! :o Voittajakolmikko miesten alle 93 kg:n ja alle 23-vuotiaiden sarjassa oli ihan älytön... Voittajan, Ian Bellin yhteistulos oli vaivaiset 937.5kg, mikä ei ilmeisesti ole edes maailmanennätys, uskomatonta! Lisäksi samassa sarjassa Ruotsin Erik Gunhamn teki maailmanennätyksen maastavedossa: 365kg!!! Siis mitä helvettiä oikeasti?? Suomen- vai liekö peräti maailmaennätys on tuo samainen kilomäärä. Tosin superissa ja tekijänä suomalainen Jari Martikainen... 

En ole kummoinen salaliittoteoreetikko, mutta kyllä voisin lyödä vetoa, ettei näistä miehenaluista yksikään liiku pelkällä kaurapuurolla... Se ei ole millään tasolla realistista! Näillä kavereilla ei ole edes mitään heikkouksia, vaan kaikki kyykkää, punnertaa ja vetää mahdottoman vahvoja tuloksia. Eikö USAssa tai Ruotsissa tai ylipäätään missään muualla kuin Suomessa testata urheilijoita? Täällä ainakin voimanostossa on enemmän kärähtäneitä kuin hiihdossa tai missään muussa lajissa koskaan. Mielestäni se kertoo lähinnä siitä, että testaus toimii. Muiden maiden testaukseen suhtaudun kyllä näiden Texasin karkeloiden jälkeen paljon skeptisemmin, liekö korruptoituneita paskoja kaikki?

Onko olemassa enää puhdasta urheilua, vai onko tämä kaikki menossa siihen, että kilpaillaankin siitä, kuka käyttää eniten ja kovimpia aineita? Voiko ammatti- tai edes amatööriurheilussa nykyisellään edes pärjätä ilman kaiken maailman anabolisia steroideja, epoa yms...? Olisin kiinnostunut kuulemaan mielipiteitä aiheeseen liittyen, jos SINÄ olisit sen halukas täällä jakamaan! Enkä puhu nyt pelkästään voimanostoon liittyvästä kiellettyjen aineiden käytöstä, vaan ylipäätään urheiluun. Let me hear, what you think!

Itse vannon puhtaan urheilun nimeen! Olen valmis menemään äärimmäisyyksiin, mutta ainoastaan treenin suhteen ja siinäkin vain kropan kestokyvyn rajoissa, luonnollisesti. Olen kiinnostunut kokeilemaan, mihin ihmiskroppa pystyy ja klassinen voimanosto on siihen erinomainen laji. Aion ehdottamasti jatkaa lajin parissa vielä tulevaisuudessakin ja yrittää parhaani jopa tässä välillä hullussa maailmassa!

Mutta se siitä tälle päivää, nyt meikäläinen jatkaa lepäilyä ja huomenna sitten maastavetoa tekemään!

Moro!

Lenkkipolulla

Terve!

Tältä näytti touhu tänään pikkusiskon kanssa kun oltiin lenkillä... :)

Tänään tuli itseasiassa heitettyä lenkkiä jopa kahteen otteeseen! Lenkkeilyä mulla tulee yleensä harrastettua semmoinen 5-7 kertaa viikossa, riippuen säästä ja fiiliksestä. Viime viikkoina fiilis ja säät on olleet kohdillaan, niin on päässyt harrastamaan ihan täysipainoisesti kävelyä punttailun ohella. Tai oikeastaan välillä on jopa tullut käveltyä sauvojen kanssa ja viime viikon torstaina jopa juostua ensimmäistä kertaa varmaan puoleen vuoteen! 

Kävely ja sauvakävely on ehkä ne voimanostajan jörrikälle mieleisimmät aerobisen harrastusmuodot. Säästää ainakin meikäläisellä aika paljon polvia ja myöskin keuhkoja :D Eilen tuli vedettyä shokkitreeninä hyppyharjoitus tabatana (20sek tekemistä, 10sek taukoo, 4min ajan), jonka jälkeen olo oli kyllä kaikkensa antanut... Siis oikeasti kaikkensa antanut, kun keuhkojani siitä maasta keräilin (ainakin melkein). Mutta siis kävely on raskaudeltaan se sopivampi laji, välillä vain tulee haastettua itseään ihan vaihtelunkin takia.

Lenkkeillessä tulee aina mietiskeltyä paljon ja samalla kun kroppa palautuu punttien tuomista kiputiloista, niin palautuu myös mielikin kaikenlaisesta stressistä. Lenkillä mieli lepää ja olo paranee varmasti, oli se sitten kuinka paska tahansa lenkille lähtiessä. Lenkkipolulla mä aina pyrin rentoutumaan ja puntilla sitten vastapainona purkamaan sitä aggressioo, mitä kaikesta koulusta yms. saattaa syntyä. Onko tuttu tunne?

Huomenna ois muuten taas luvassa viikoittainen cheat day! Ajatuksena olis tyttöystävän kanssa käydä vähän pitsaa mutustamassa, että tulis tuota aineenvaihduntaa boostittua ;) Ja joo, oishan huomenna se aamupuntarikin... Toivon hyvin kovasti, että vaaka näyttää alle sen 95, sillä aikaa on kuitenkin tiputukseen vain siihen marraskuuhun asti ja haluisin, että se tippus tällä muutoksella rauhallisessa tahdissa sinne 93:en alapuolelle ihan itsestään. Säilyisipähän voimatkin samalla... Pitäkää peukkuja!

Morjens!

Voimanostoko yksipuolinen laji?

Long time, no see!

Monesti kuulee sanottavan, että voimanosto olisi jollain tavalla yksipuolinen laji ja sitä kautta kropalle epäterveellinen. Voimanoston harrastajana en tietenkään voi katsella lajia ja sen harjoittelua täysin objektiivisesta näkökulmasta, mutta yritän parhaani.

Lähdetäänpä liikkeelle voimanoston pyhästä kolminaisuudesta: penkistä, maastavedosta ja kyykystä...

Mitäs lihaksia näissä liikkeissä oikein tuleekaan treenattua? 

Penkki kehittää rintalihaksia, ojentajia, yläselkää ja jossain määrin myös olkapäitä, hauiksia ja jopa jalkoja.

Kyykky taasen on selkeä jalkaliike, mutta siinä samalla toissijaisina lihaksina käydään läpi mm. alaselkä, latsit (lavat) ja vatsat.

Maastaveto onkin sitten voimanoston kuningasliike, koska siinä liikkuu yleensä suurimmat raudat ja vaikutus tuntuu koko kropassa. Eniten mave vahvistaa kuitenkin alaselkää ja jalkoja, mutta esimerkiksi myös epäkkäät saavat mukavan repivän kasvuärsykkeen.

Omasta mielestäni jo tämän listan perusteella voisi sanoa, että kyseessä on ainakin melko monipuolinen voimaharjoittelulaji. Mutta kun se ei pääty tähän, vaan mukana on myöskin aerobista harjoittelua... Laitan oman viikko-ohjelmani esimerkiksi:

Maanantai

Lepo

Tiistai

Penkkipäivä

Keskiviikko

Kyykkypäivä

Torstai

Lepo

Perjantai 

Apuliikepäivä

Lauantai

Lepo

Sunnuntai 

Maastavetopäivä

Jokaisen treenin jälkeen illalla venytellään. Yksikään lajilleen omistautunut voimanostelija ei ole mikään jäykkä paska, vaan elastisuuttakin pitää olla jonkin verran. Lisäksi kyykky-, apuliike- ja maastavetopäivän treenien jälkeen käydään tekemässä sauvakävelylenkki, jotta tulisi myös cardiotreeniä. Näiden treenien lisäksi itse käyn lepopäivinä myös satunnaisesti juoksulenkeillä, poljen kuntopyörää tai lenkkeilen.

Tietysti voimanostoakin parempia lajeja monipuolisuudeltaan varmasti on, mutta en nyt menisi sanomaan, että tämä mikään maailman yksipuolisinkaan laji olisi. Esimerkiksi verrattuna pitkän matkan juoksemiseen tässä on huomattavasti enemmän vaihtelua, eikä vain sitä samaa "vasen, oikea, vasen, oikea"... Jos ymmärrätte, mitä tarkoitan :D 

Tietysti voimanostossa on huonojakin puolia, kuten suurten vastusten aiheuttamat loukkaantumiset ja pitkällä aikavälillä erilaiset nivelrappeumat. Myös keskivartalolle kertyvä "pelastusrengas" saattaa olla joillekin ylitsepääsemätön ongelma. Itse ole hoitanut ongelman syömällä vain kotiruokaa tarvittat määrät... Mutta siis, en ole tähän mennessä kyllä täysin ongelmattomaan lajiin törmännytkään, oletteko te?

Tänään on muuten ihmiset maanantai, kansainvälinen lepopäivä! Ja sitä meikäläinen aikookin tänään tehdä, lepäillä ilman huolta huomisesta! :) Niille, jotka tänään treenailee jollain tavalla, monipuolisesti tai yksipuolisesti, toivotan kovia treenejä lajista riippumatta, täysin tasapuolisesti! Kiitän ja kuittaan!

Heipsan!

Painavaa asiaa

Jellou!

Kesä alkaa olla lopuillaan. Illat jo viilenee ja yöt pimenee. Oma kesäni oli melkoisen viihdyttävä monellakin tapaa. Puntit sujui niinkuin oli suunniteltu, PR:t tuli tehtyä ja muutenkin oli mukavaa. Nyt näin syksyn pikkuhiljaa tehdessä tuloaan voitanee kysyä: mitäs kesästä 2013 oikein jäi käteen? 

3 kiloa ylimääräistä painoahan siitä jäi! Eikä niinkään käteen, vaan vyötärölle. Parhaillaan heinäkuun loppupuolella vaaka näytti aamupainoksi jopa niinkin mukavia lukemia kuin 99.3, jolloin heräsin siihen, että jotain on nyt tapahduttava. Vuorossa oli siis hurja, tai siis mukava painonpudotus (onko semmoista?!).

Kuten hyvin tiedetään, voimanosto on painoluokka laji, joten painon kanssa saa taistella ihan ympäri vuoden. No, sitten kun tulee näitä repsahduksia, niin pitää taistella hieman enemmän. Oma painoluokkani on 93, joten yhteensä kuutisen kiloa matkaa oli alunperin. 

No, ne kolme ensimmäistä kiloa olivat lähinnä nesteitä, joten ne lähtivät pois viikossa. Nyt olen tätä projektiani jatkanut reilut kolmisen viikkoa ja paino on hieman jumittunut siihen 96 kg:n tienoille. Olen kuitenkin tyytyväinen, sillä ensinnäkin suunta on oikea, toiseksi... Olen aina ollut sitä tyyppiä, että ihan sama mitä syön, kunhan ähky tulee. Nykyään syön vain sen verran, mikä on tarpeeksi ja pyrin lopettamaan erilaisen humpuukin syömisen, sillä en koe niitä enää kovinkaan tarpeellisiksi. Kolmanneksi tietenkin se, että aerobista liikuntaa tehdessä kunto kasvaa ja palautuu punttihommistakin huomattavasti paremmin, kun lihakset saa happea.

Näiden kolmen viikon aikana olen muuttanut omia ruokailutottumuksiani enemmän kuin koskaan ennen olen saanut aikaiseksi. Tuntuu oikeastaan jopa hyvältä, että on kyvykäs hallitsemaan omaa syömistään, eikä syö aina, kun nälkä kurnii. Lisäksi voimailijan pitäisikin kiinnittää huomiota etenkin aterioiden makroarvoihin, sillä proteiinia tarvitaan koko ajan.

En ole vielä ajatellut, kuinka kauan tulen samalla linjalla jatkamaan, mutta luultavasti ainakin syömisen jonkinlainen kontrolloiminen on tullut jäädäkseen ja aerobisen liikunnan harrastaminenkaan ei haavaa tee, joten sitäkin pyrin aikataulujen puitteissa jatkamaan. :) Herkuttelut jätetään yhdelle päivälle, joka on luultavasti perjantai, ns. "cheat day". Tällä ohjelmalla toivoisin pääseväni sinne 93kg:n paikkeille ja jospa jopa hieman alle, mutta pidetään nyt kuitenkin takarajana sitä 90kg:aa, ettei liikaa innostuta ;)

Monet muutkin varmaan dieettailee ja syö muutenkin terveellisesti. En halua kuulostaa mitenkään saarnaavalta tai mitään, mutta se on oikea valinta! Ainakin omaa elämänlaatuani se on parantanut jo näinkin aikaisessa vaiheessa, siis suosittelen! :) 

Tästä jatketaan kohti päivän kyykkytreeniä, joka mitä luultavammin tulee olemaan todella raskas! 

Morso!

Kehityskaari

Tervehdys!

Eilen kävin tekemässä salilla joka sunnuntaisen maastavedon, josta inspiroiduin sitten selailemaan treenipäivyriäni... Se sai meikäläisen runosuonen sykkimään siihen malliin, että nyt on pakko purkaa sydäntäni!

Jokainen on varmaan voimailua harrastaessaan törmännyt tunteeseen, ettei kehitystä tapahdu. Itse olen ainakin tähän oravanpyörään jäänyt jumiin pahemman kerran. Voimanostajan perisynti on nimittäin ajatella, ettei koskaan ole tarpeeksi hyvä... Eikä sitä olekaan! Mutta mitä tästä ajattelusta sitten seuraa lajin harrastajalle?

Itse ainakin tunnen omat voimatasoni huonommiksi kuin muiden puntilla oleilevien. En tiedä, onko tämä oikeasti totta, mutta olen turruttautunut ajatukseen. Tietyllä tavalla tämä tietysti vain kannustaa tekemään aina vain enemmän ja enemmän, mutta entäs sitten, kun mikään ei riitä?

Olen alkanut opettelemaan uutta tekniikkaa, jolla ollaan sekä jollain tasolla tyytyväisiä nykyiseen kuntotasoon, että janotaan koko ajan lisää. Kompromissi siis! No, mistä sitten tiedän, että esimerkiksi kehitystä entiseen on tapahtunut? 

Taisi olla perjantai, kun tyttöystävälleni lähetin viestillä kysymyksen: "Onko 6x155 kova sarja box-kyykyssä?". Kai se hieman kultsia oli ihmettänyt, mutta vastasipas kuitenkin siihen, että: "Onkai tuo ihan jees", tai jotain siihen suuntaan :D Itse en nimittäin enää hahmota, että onko se kova rauta, vai ei... Onko se?

Toinen, ehkä hieman järkevämpi tapa on kirjata omat treeninsä ylös, ja esimerkiksi vuoden päästä taas palata niihin treeneihin. Siitä ainakin näkee, että onko mitään tapahtunut...

Tässä on lainaus meikäläisen viime vuoden maastavetotreenistä:

Maastaveto

4×130 4×145 3×160 1×180 1×185 2×4x150

Kevyt kyykky 4×5x105

tankosoutua ja vatsaa

Ja tässä sitten meikäläisen eilinen treeni, joka on siis edelleen samanlainen rakenteeltaan, mutta kiloissa se ero sitten näkyy merkittävimmin:

Mave

5×180 5×190 4×200 3×210 3×215 (PR) 3×5x180

Kevyttäkin kevyempi kyykky 4×6x65

Kulmasoutu 4×6x60,60,70,70

Ylätalja 4×6

En tiedä teistä, mutta meikäläisestä ero on aika selkeä?

Toinen tapa, jota meikäläinen käyttää on elävä kuva, sillä siitä näkee esimerkiksi parantuneen tekniikan ja monia muita seikkoja omasta tekemisestä, suosittelen! 

Tässä on videota meikäläisen n. vuoden takaisesta treenistä, about 3x155, oiskohan...

Jota voi sitten verrata tähän eiliseen treeniin, sarja on 3x215, pikkuisen erilainen meininki on tekemisessä. En myöskään taita selkää kokonaan taakse, joka aiheuttaa ylimääräistä painetta alaselälle. Samalla työnnän myös paremmin jaloilla.

Nämä meikäläisen mainitsemat keinot ovat ainakin voimanostoon hyvin soveltuvia. Voimanostossa taas esimerkiksi rasvaprosentin mittaukset ja lihasmassan määrä eivät ole yhtä hyviä mittareita, koska ne eivät voimanostossa välttämättä merkkaa kehitystä, kun taas esimerkiksi bodybuildingissa ne ovat kaikki kaikessa. Kannattaa etsiä se omalle lajilleen sopiva keino!

Kehityksestä puheenollen, nyt se on vahvistettu: meikäläisellä on seuraavat kisat Hartolan kuningaskunnassa marraskuussa! Siellä sitten pistetään mies testiin, että onko homma ollut pelkkää puhetta, vai onko myös voimaa... :D Tavoitteena muuten rikkoa 600kg:n yhteistulos, joten tekemistä riittää! ;)

Semmoista tänään, pysytäänhän vahvoina!

Morjens!